Keskiviikkokahvit
Keskiviikkoiltaisin klo 19 henkilökunta tarjoaa osakunnalla keskiviikkokahvit. Keskiviikkokahvitukset hoidetaan yhdessä Karjalaisen ja Wiipurilaisen Osakunnan kanssa. KyOn henkilökunta hoitaa kahvituksen KyOn päivystysviikkoina. Kahvikupin ja herkkujen ääressä tapaa varmasti niin vanhoja kuin uusiakin tuttuja monesta eri osakunnasta. Keskiviikkokahvien yhteydessä voi olla myös muuta ohjelmaa, kuten oman alan esittelyiltoja tai vaikkapa lautapelien pelailua.
Kokoukset
Osakunnan kokoukset järjestetään kerran kuussa torstaisin kello 18.30 osakunnalla.
Osakunnan kokouksissa päätetään osakunnan toiminnasta ja suunnitellaan tulevaa. Kokouksissa on tarjolla henkilökunnan tarjoamat ilmaiset kokouskahvit sekä suolaista ja makeaa syötävää. Jotta kokous on päätösvaltainen, tulee läsnä olla vähintään kymmenen osakuntalaista. Kaikilla osakunnan jäsenillä on kokouksessa läsnäolo-, puhe-, ja äänioikeus. Osakunnan kokous on hyvä tilaisuus tavata osakuntakavereita ja päästä tutustumaan järjestön pyörittämiseen.
Osakunnan hallitus kokoontuu noin kaksi kertaa kuussa. Kokoukset ovat kaikille osakunnan jäsenille avoimia. Sekä osakunnan että hallituksen tulevat kokouspäivät näkyvät osakunnan kalenterissa. Hallitus kokoontuu yleensä osakuntatiloissa, mutta toisinaan myös muualla. Jos suunnittelen vierailevasi hallituksen kokouksessa, kysy joltakin hallituksen jäseneltä, missä seuraava kokous pidetään. Osakunnan kokouksista tiedotetaan myös sähköpostilistalla.
Liikunta ja kulttuuri
KyO tekee erilaisia ekskursioita niin kulttuuri- kuin liikuntatapahtumiin. Olemme käyneet teatterissa, elokuvissa, taidenäyttelyissä, kokeilemassa eri urheilulajeja ja penkkiurheilemassa. Osakunta sponsoroi retkiä, joten ne sopivat hyvin opiskelijan budjettiin. Ekskursioita järjestävät pääasiassa toiminnanohjaaja sekä kulttuuri- ja liikuntasihteerit, mutta halutessaan kuka tahansa osakuntalainen voi järjestää toimintaa.
Kesäisin osakuntalaiset suuntaavat kesäretkelle johonkin Kymenlaakson kunnista. Kesäretken toteuttaa maakuntavaliokunta.
WiOL
KyOn jäsenet ovat tervetulleita liittymään Wiipurilaisen Osakunnan Laulajiin eli WiOLiin, joka on Karjalaisen Osakunnan, Kymenlaakson Osakunnan ja Wiipurilaisen Osakunnan yhteinen kuoro.
Juhlatoiminta
Osakuntavuoteen mahtuu monenlaisia pöytäjuhlia, joissa kolmen ruokalajin illallisen ohella laulu raikaa ja tunnelma on korkealla. Juhlien pukeutumisohjeet ilmoitetaan yleensä kutsussa, mutta tumma puku, mekko tai juhlava paita ja hame -yhdistelmä on useimpiin tilaisuuksiin sopiva asu. Teemajuhlat tietenkin erikseen oman pukukoodinsa mukaan! Juhlissa käytettävistä erilaisista pukukoodeista löytyy lisätietoa KyOwikistä.
Virkailijanvaihtokaronkassa tammikuussa juhlitaan virkailijoiden vaihtumista. Juhla on vanhoille ja uusille virkailijoille ilmainen.
Vuosijuhlaa vietetään sinä lauantaina, joka on lähinnä 26. helmikuuta. Vuosijuhla on arvokkuudessaan monelle osakuntavuoden kohokohta. Vuosijuhliin pukeudutaan frakkiin/tummaan pukuun tai pitkään iltapukuun. Pöytäjuhlan lisäksi vuosijuhliin kuuluvat akateemiset tanssit ja sunnuntaiaamun sillisaamiainen. Vuosijuhlaa edeltävänä iltana tai vuosijuhlakokouksen jälkeen torstaina viedään seppele Osakunnan ensimmäisen inspehtorin Erik Lönnrothin tai jonkun muun sopivan, yleensä kymenlaaksolaisen merkkihenkilön haudalle.
Fuksisitseillä syys–lokakuussa fuksit pääsevät tutustumaan akateemisten pöytäjuhlien maailmaan.
Marraskuun rajanylitys eli rajis on KyOn kakkosjuhla. Rajanylityksessä on joka vuosi vaihtuva teema. Nimen alkuperästä on väännetty Osakunnalla kättä jo pitkään – joidenkin mielestä nimi juontaa juurensa Kymijokeen ja sen ylittämiseen, toiset tulkitsevat nimen yksinkertaisesti hyvän maun rajan ylittämiseksi itse pippaloissa.
Lisäksi keväällä juhlitaan Karjalaisen, Keskisuomalaisen ja Wiipurilaisen Osakunnan kanssa yhteissitseillä, elokuussa Itäsuomalaisen valtuuskunnan järjestämillä itäsuomalaisilla kesäjuhlilla ja syksyllä KyOn omissa rapujuhlissa. Joulun alla on usein järjestetty pikkujoulut.
Historia
Kymenlaaksolainen maakuntaidentiteetti syntyi melko myöhään 1800-luvun lopulla. Kymenlaakson asema Hämeestä ja Karjalasta erottuvana omana maakuntanaan alkoi korostua uusien teollisuuden keskittymien ja Kotka–Kouvola-junaradan rakentamisen myötä.
Osana maakuntaidentiteetin kehittymistä kymenlaaksolaiset ylioppilaat halusivat perustaa Helsingin yliopistoon oman osakunnan. Perinteiset osakunnat paisuivat vähitellen liian suuriksi ylioppilaiden määrän kasvaessa, eivätkä ne enää vastanneet pienten maakuntien ylioppilaiden vahvistunutta maakuntaidentiteettiä. 1900-luvun alussa Helsinkiin syntyikin useita uusia osakuntia. Kymenlaakson Osakunta oli myös merkittävässä aloitteellisessa roolissa Kymenlaakson maakuntaliiton synnyssä vuonna 1936.
Kymenlaakson Osakunta perustetaan
Kymenlaakson Osakunta perustettiin vuonna 1933 ja sen kanta-alue lohkaistiin Wiipurilaisen, Eteläsuomalaisen ja Hämäläis-Osakunnan perinteisistä alueista. KyO ei siis varsinaisesti eronnut mistään osakunnasta, vaan aloitti toimintansa puhtaalta pöydältä. Ennen perustamista kymenlaaksolaiset ylioppilaat kuuluivat pääasiassa WiOon tai Hämikseen, joten toisinaan KyOn katsotaan eronneen näistä kahdesta osakunnasta. Tästä syystä KyO on akateemisessa järjestyksessä toisen Hämiksestä muutamaa vuotta aiemmin eronneen osakunnan eli Keskisuomalaisen Osakunnan jälkeen. Helsingin yliopiston osakuntakartta on pysynyt vuoden 1933 jälkeen muuttumattomana, joten Kymenlaakson Osakunta on helsinkiläisistä osakunnista nuorin.
Ensimmäiseksi inspehtorikseen uusi osakunta valitsi metsänarvioimistieteen professorin Erik Lönnrothin. Lönnroth hoiti inspehtorin virkaa aina siihen saakka, kun hänet valittiin yliopiston rehtoriksi vuonna 1950. Lönnroth tuki osakunnan toiminnan muotoutumista 1930-luvulla sekä auttoi osakuntaa selviytymään sota-ajan vaikeuksista 1940-luvun lopulla.
Liisankadulta Domus Gaudiumille
Historiansa alkuvuosina Kymenlaakson Osakunta toimi useissa eri tiloissa Uudella ylioppilastalolla. 1970-luvun alussa osakunta osti yhdessä Karjalaisen ja Wiipurilaisen osakunnan kanssa oman huoneiston Liisankatu 17:stä, entisestä Karjalaisen osakunnan talosta. Liisankadulla osakunta viihtyi yli kolme vuosikymmentä, kunnes tammikuussa 2009 kolme osakuntaa muuttivat yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamaan huoneistoon vasta rakennettuun kolmanteen ylioppilastaloon. Osalla Liisankadun huoneiston myynnistä saaduista varoista pystyttiin osatamaan osakunnan ensimmäiset omat asunnot, jotka valmistuivat Patolaan vuonna 2013. Loput sijoitettiin turvaamaan tulevien osakuntasukupolvien toimintaa ja kartuttamaan stipendirahastoa.
Kansainvälistä yhteistyötä
Osakunnalla on yhteistyötä ulkomaisten opiskelijajärjestöjen kanssa sekä Ruotsissa että Virossa. Ruotsissa ystävyysosakunnat ovat Kalmar Nation Uppsalassa, jonka kanssa yhteistyötä on tehty 1940-luvulta lähtien, sekä Hallands Nation Lundissa, johon suhteet loi kunniainspehtori (silloinen insephtori) Johan Wrede af Elimae 1980-luvulla. Virolaisen Korp! Fraternitas Tartuensiksen kanssa ystävyyssopimus on solmittu ensimmäsen kerran vuonna 1936 ja uudistettu Viron itsenäistytttyä 1990. Uusin ystävyysjärjestö on Korp! Sororitas Estoniae, jonka jäsenet ovat vierailleet Suomessa ja joiden luona on vierailtu vuodesta 2014 lähtien. Ystävyyssopimusneuvottelut ovat käynnissä.
Domus Gaudiumilta Casa Academicalle
Osakunta yhdessä kämppisosakuntien, Karjalaisen Osakunnan ja Wiipurilaisen Osakunnan, muutti Domus Gaudiumin Alexander-klusterista väliaikaisiin väistötiloihin Casa Academicalle keväällä 2026. Muuton taustalla oli ylioppilaskunnan tilojen uudelleenjärjestely, kun Vanha ja Uusi ylioppilastalo oli myyty jo aiemmin vuonna 2025 ja siten poistuivat järjestökäytöstä.
Yli 90 vuotta kymenlaaksolaista opiskelijatoimintaa
Osakunta on yli 90-vuotisen olemassaolonsa aikana muuttunut vaihtuvien ylioppilassukupolvien mukana. Osakunnan tarkoitus on kuitenkin pysynyt: yhdistää kymenlaaksolaiset ylioppilaat ja pitää yllä heidän siteitään kotimaakuntaan. Vuonna 1983 juhlittiin näyttävästi osakunnan 50-vuotista taivalta, ja 1990-luvulla aktivoitui osakunnan seniorijärjestö Kymenlaakson osakunnan seniorit ry, jossa moni osakuntalainen on jatkanut yhteydenpitoaan entisiin osakuntaystäviin varsinaisten osakuntavuosien jälkeen. KyOn 90-vuotisjuhlaa vietettiin helmikuussa 2023 Kouvolassa.
KyOn vuosijuhlapäivä on 26. helmikuuta, jolloin Kymenlaakso mainittiin ensimmäisen kerran virallisesti; Bo Joninpoika Grip testamenttasi 26.2.1380 vanhassa Pyhtään pitäjässä sijainneen Kymenkartanon lohenkalastusoikeuksineen Vadstenan luostarille.
Lisää historiatietoa osakunnista tarjoaa Osakuntien yhteisvaltuuskunta OYV.
Kymenlaakson Osakunnan kanta-alueena kattaa Kymijokilaakson, Iitin kunnan Päijäthämeessä sekä Loviisan kaupungin yhteisalueena Etäläsuomalaisen Osakunnan kanssa. Osakunta ei kuitenkaan ole hirttäytynyt kymenlaaksolaisuuteen vaan toiminnassamme on mukana paljon muitakin kuin kymenlaaksolaisia.
Kanta-alue ja kotiseutu näkyvät monin eri tavoin osakunnan toiminnassa, juhlien ruokalajeissa ja lauluissa, kesäretken kohteissa ja osakunnan tempauksissa. Osakunta on ollut merkittävänä tahona mukana perustamassa Kymenlaakson maakuntaa ja edelleenkin tekee tiivistä yhteistyötä kotiseudun erilaisten tahojen, kuntien, kaupunkien, museoiden, yritysten ja yhdistysten kanssa.
Osakunta julkaisee omassa Ankkapurha-julkaisusarjassaan Kymenlaakso käsitteleviä artikkelikokoelmia, joiden aihekirjo vaihtelee kulloisenkin kirjoittajajoukon tutkimusalojen ja julkaisujen teemojen mukaan.
Osakunnan ja maakunnan suhteen ylläpitäjänä näkyvin ja kuuluvin tapahtuma on KyOn jokakesäisen kesäretki kanta-alueelle. Kesäretken kohteen päättää maakuntasihteeri ja kohteissa pyritään vuorottelemaan vuorovuosin eteläisen ja pohjoisen kanta-alueen välillä, sekä kiertämään mahdollisimman laajasti kanta-alueen eri kyliä ja pitäjiä. Kesäretken ohjelma vaihtelee kulloisenkin maakuntasihteerin ja -valiokunnan järjestämän ohjelman mukaan. Usein ohjelmassa on vierailuja paikallisissa museoissa ja nähtävyyksillä, yhdistyksiin ja/tai yrityksiin tutustumista sekä tietysti uimista, saunomista ja yhdessäoloa. Toisinaan on kesäretkellä vietetty kesäretkisitsejäkin
Kymenlaakson Osakunnan värit ovat musta-hopea-musta suhteessa 1:13:5. Hopea symboloi Kymijokea ja musta varjoja sen rannalla.
Samat värit ovat olleet Kymenkartanon läänin vaakunassa sekä Kymenlaakson Suojeluskuntapiirillä. Osakuntaa perustettaessa maakunnalla ei ollut omia värejä tai vaakunaa, siksi KyO ei voinut käyttää niitä mallina omia värejä valitessaan.
Vaakuna
Osakunnan vaakunassa on mustassa kentässä hopeinen lohi, joka hyppää esiin hopeisesta kalaverkosta. Useissa yhteyksissä osakunnan vaakunasta käytetään vain kaksivärinstä vaakunakilpeä, mutta kokonaisuuteen kuuluu myös hopeinen kypärä, jossa on musta-hopeinen kypäränpeite. Kypäränkoristeena on toinen lohi. Täydellisessä versiossa lohien evät ja kielet ovat kultaiset. Vaakuna muistuttaa paljon Kymenlaakson maakunnan vaakunaa. Molempien pohjana on vanha Kymin kihlakunnan sinetti, jossa on verkosta ylöspäin kohoava lohi.
Lippu
Osakunnan lippu on osakunnan näkyvin tunnus. Lippua käytetään KyOn ja Helsingin yliopiston virallisissa tilaisuuksissa, kuten vuosijuhlassa ja lukukauden avajaisissa, itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa sekä kunnianosoituksissa. Lipun pohjaväri on sininen, ja siinä on kirjottuna osakunnan täydellinen vaakuna kypärineen ja kypäränpeitteineen. Myös lippusalon kärkikoristeena on hyppäävä lohi.
Osakuntanauha
Osakunnan jäsenillä on Kymenlaakson Osakunnan värienkanto-oikeus. Uudet osakuntalaiset saavat osakuntanauhansa itsenäisyyspäivänä pidettävässä juhlassa. Osakuntaan kuulumattomat voivat saada värienkanto-oikeuden hallituksen päätöksellä.
Osakunnalla on myös akateemisiin kunniamerkkeihin luettavia merkkejä. Merkit jaetaan saajilleen osakunnan vuosijuhlassa. Näitä merkkejä ovat
- harrastusmerkki (musta-hopeinen, osakunnan vaakunaa mukaileva)
- ansiomerkki (kultainen, kannetaan ansiomerkkinauhassa)
- kunniamerkki (kultainen, kannetaan kunniamerkkinauhassa.)
Nauhan kantaminen
Osakuntanauhaa voi kantaa pitkänä, tai siitä voi ommella ruusukkeen. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.
Lisää tietoa nauhan ja merkkien kantamisesta voi lukea nauha- ja merkkiohjesäännöstä sekä KyOwikistä, josta löytyy tietoa myös eri juhlissa käytettävistä pukukoodeista.
Ruusukkeen teet seuraavalla tavalla:
Leikkaa osakuntanauhasta kaksi palaa, toinen n. 23 cm pala ja toinen n. 5 cm. Taittele pidempi nauha kuvan mukaisesti.
(Taita nauha kaksinkerroin kahdelle silmukalle. Ohuempi musta reuna on ylhäällä. Nauhan pää jää keskelle. Taita nauhasta vielä kaksi hiukan pienempää silmukkaa edellisten päälle.)
Ompele pienin pistoin kiinni.
Ota nauhaa vielä sen verran, että saat sen ruusukkeen ympärille. Paksumpi musta reuna jää oikealle puolelle. Ompele pienin pistoin kiinni. Tässä vaiheessa kannattaa ommella tai pujottaa väliin myös hakaneula, jolla ruusuke kiinnitetään vaatteeseen.
Osakunnan nykyiset virkailijat yhteystietoineen löydät täältä. Lisää tietoa eri virkailijoiden tehtävistä löytyy KyOwikistä.
Osakunnan virat
Inspehtori
Inspehtori on Helsingin yliopiston professori, jonka tehtävänä on valvoa osakunnan toimintaa ja toimia yhdyssiteenä osakunnan ja yliopiston johdon välillä. Inspehtori osallistuu osakunnan kokouksiin ja juhliin, ja hänen kunniatehtävänsä on jakaa itsenäisyyspäivänä fukseille nauhat ja vuosijuhlassa myönnetyt akateemiset kunniamerkit ja palkinnot. Hän on myös Kymenlaakson Osakunnan Rahastojen Hoitokunnan puheenjohtaja. Inspehtori valitaan virkaansa toistaiseksi ja pisimmillän inspehtori saattaa toimia virassa parikymmentä vuotta. Tavallinen kauden pituus on kuitenkin noim kymmenen vuotta.
Kuraattori
Kuraattori on yleensä valmistunut tai opintojensa loppuvaiheessa oleva osakuntalainen. Hänen tehtävänsä on johtaa osakunnan toimintaa ja hoitaa osakunnan suhteita niin yliopistoon, muihin osakuntiin kuin ulkomaillekin. Kuraattori on usein ehtinyt toimia useassa osakuntavirassa, joten hän tietää, miten asiat on ennen tehty ja miten ne mahdollisesti kannattaisi tehdä jatkossa. Yksi kuraattorin tärkeimmistä tehtävistä onkin varmistaa osakuntatoiminnan jatkuvuus, että tärkeät perinteet eivät katkea. Hän johtaa puhetta osakunnan kokouksissa ja toimii kurinpitovaliokunnan puheenjohtajana. Kuraattori kantaa juhlatilaisuuksissa hopeisia kuraattorinkäätyjä. Kuraattorin kausi on kaksivuotinen ja alkaa aina parittoman vuoden aprillipäivänä.
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja toimii nimensä mukaisesti hallituksen kokoonkutsujana sekä kuraattorin oikeana kätenä. Hän laatii hallituksen kokousten esityslistat ja mm. pitää huolen, että muut virkailijat valmistelevat heidän vastuulleen kuuluvat asiakirjat. Hän on myös asuntovaliokunnan puheenjohtaja.
Hallitus
Hallituksen jäsenet ovat osakuntatoiminnan ytimessä. He tekevät juoksevat päätökset osakunnan toiminnasta ja rahankäytöstä. Hallitus myös valmistelee osakunnan kokouksen käsittelyyn tuotavat asiat. Hallitus kokoontuu lukukauden aikana n. kaksi kertaa kuukaudessa. Hallitukseen kuuluu virkansa puolesta hallituksen puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja kuraattori sekä viisi vaaleilla valittavaa jäsentä. Yleensä suositellaan, että toiminnanohjaaja, tiedotussihteeri, fuksiohjaaja ja emäntä tai isäntä kuuluvat hallitukseen.
Sihteeri
Sihteerin tehtävä on pitää pöytäkirjaa sekä osakunnan että hallituksen kokouksissa. Hän myös vastaanottaa ja lähettää osakunnan postit ja valmistelee vuoden lopuksi toimintakertomuksen.
Taloudenhoitaja
Taloudenhoitaja istuu osakunnan rahakirstun päällä, toisin sanoen huolehtii rahaliikenteestä ja antaa lausuntoja talouden tilasta. Hän tekee kirjanpidon osakunnan tuloista ja menoista sekä laatii tilinpäätöksen. Taloudenhoitajan virka on kaksivuotinen ja valitaan marraskuun kokouksessa.
Toiminnanohjaaja
Toiminnanohjaajan vastuulla on osakunnan kalenteri: mitä tapahtuu, missä tapahtuu ja milloin tapahtuu. Hän johtaa toimintavaliokuntaa, joka ideoi ja suunnittelee ne osakunnan tapahtumat, joilla ei ole erillistä suunnittelutoimikuntaa. Toiminnanohjaaja pääsee tekemään paljon yhteistyötä karjalaisten ja wiipurilaisten toiminnanohjaajien kanssa, kun järjestetään DGO:n yhteisiä tapahtumia.
Emäntä
Emännän valtakunta on osakunnan keittiö. Hän suunnittelee ja valmistaa tapahtumien tarjoilut. Emännän apuna on henkilökunta ja emäntä kuuluu toimintavaliokuntaan.
Isäntä
Isäntä on vastuussa osakunnan tiloista, juomatarjoilusta sekä turvallisuudesta tapahtumien aikana. Hän organisoi päivystysvuorot. Isäntä huolehtii myös osakunnan lipusta ja lippuairuiden hankkimisesta, kun tilaisuuden luonne niin vaatii. Isäntää auttaa henkilökunta ja isäntä kuuluu talous- sekä toimintavaliokuntaan.
Fuksiohjaaja
Fuksiohjaaja on jokaisen KyOon tulevan fuksin tuki ja turva ja opas osakuntaelämän salohin. Hän järjestää yhdessä rekrytointivaliokunnan kanssa uusien illat, fuksiaiset, fuksisitsit ja on muutenkin vastuussa osakunnan jäsenrekrytoinnista. Fuksiohjaajan kiireisintä aikaa on syksy, jolloin suurin osa uusista fukseista tulee osakuntaan. Virka on usein ollut tapana jakaa, niin työmäärä ei ole liian suuri yhdelle virkailijalle.
Maakuntasihteeri
Maakuntasihteerin päätehtävä on järjestää vuosittainen kesäretkin johonkin Kymenlaakson kuntaan. Yhdessä maakuntavaliokunan kanssa hän voi ideoida ja totetuttaa myös muuta kanta-alueeseen liittyvää toimintaa. Maakuntasihteerin on myös hyvä pysyä kärryillä maakunnan tapahtumista ja tiedottaa niistä osakunnalle.
Asuntosihteeri
Asuntosihteeri vastaa KyOn asuntoihin liittyvistä juoksevista asioista, kuten vuokrasopimusten laatimisesta ja asuntohausta tiedottamisesta. Hän toimii sihteerinä asuntovaliokunnassa, joka pisteyttää hakijat ja jakaa asunnot. Asuntosihteerin virka on kaksivuotinen.
Tiedotussihteeri
Tiedotussihteeri hallinnoi osakunnan nettisivuja, sähköpostilistoja, Instagram-feediä ja Facebook-sivua. Hän pitää huolen siitä, että osakuntalaiset pysytvät kärryillä siitä, mitä KyOssa tapahtuu.
Ulkoasiainsihteeri
Ulkoasiainsihteeri on huolehtii yhteydenpidosta KyOn ulkomaalaisiin ystävyysjärjestöihin Ruotsissa ja Virossa. Hän järjestää tarvittaessa majoituksen Suomeen tuleville vieraille ja muutenkin varmistaa, että he tuntevat olonsa tervetulleiksi.
Kulttuurisihteeri
Kulttuurisihteeri järjestää osakuntalaisille mitä erilaisimpia kulttuurikokemuksia kuten retkiä teatteriin, keikalle, taidenäyttelyyn tai katsomaan stand upia.
Liikuntasihteeri
Liikuntasihteeri pitää huolta osakuntalaisten kunnosta. Hänen johdollaan voidaan käydä kokeilemassa vaikka Mega Zonea, hot joogaa tai kiipeilyä seikkailupuistossa. Liikuntasihteeri voi järjestää myös penkkiurheilua.
Jäsensihteeri
Jäsensihteeri ylläpitää osakunnan jäsenrekisteriä.
Seniorisihteeri
Seniorisihteeri toimii linkkinä osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan Seniorit ry:n välillä. Seniorit ovat jo valmistuneita entisiä osakunnan jäseniä, jotka järjestävät omaa toimintaa oman yhdistyksensä kautta. KyOn Senioreiden tapahtumiin ovat aina myös osakuntalaiset tervetulleita. KyOlla ja Senioreilla on myös yhteisiä tapahtumia, joita seniorisihteeri on mukana toteuttamassa. Seniorisihteeri on usein itsekin lähes valmistunut osakuntalainen, mutta se ei ole vaatimus viran saamiselle.
Kypsän päätoimittaja
Päätoimittaja varmistaa, että Kypsä valmistuu neljä kertaa vuodessa suunnilleen ajallaan ja että lehdet postitetaan oikeisiin osoitteisiin. Hän innostaa toimituskunnan ideoimaan ja kirjoittamaan mitä erilaisimpia juttuja. Päätoimittaja on usein toiminut myös taittajana, mutta sen tehtävän voi delegoida myös muille toimituskunnan jäsenille.
Arkistonhoitaja
Arkistonhoitaja huolehtii osakunnan arvo-omaisuudesta ja arkistosta. Hän ottaa talteen säilyttämisen arvoiset paperit ja toimittaa niitä sopivin väliajoin päätearkistoon Kansalliskirjastossa.
Laulunjohtaja
Laulunjohtaja heiluttaa osakunnan juhlissa laulunjohtajan miekkaa, ja pitää huolen, että sitseillä lauletaan riittävästi. Hän vastaa siitä, että jokaisissa juhlissa on joku johtamassa laulua. Hänen apunaan toimivat varalaulunjohtajat. Virkaan ei tarvita varsinaista laulutaitoa tai sävelkorvaa, usein riittää, että uskaltaa ja haluaa olla äänessä.
Valokuvaaja
Valokuvaajan löytää osakunnan juhlissa ja muissa tapahtumissa useimmiten kameran takaa. Hän huolehtii, että osakuntalehti Kypsään, nettisivuille ja sosiaaliseen mediaan riittää tarpeeksi materiaalia.
Henkilökunnan jäsen, ent. apuemäntä
Emännistön jäsenet toimivat emännän apuna keittiössä ja pääsevät mukaan juhlien järjestämiseen. Jos kaikkia apuemäntiä ei tarvita juhlan aikana keittiössä, esivalmisteluissa mukana olleet pääsevät pöytään puoleen hintaan. Apuemäntien vastuulla on myös keskiviikkokahvien ja kokoustarjoiluiden valmistaminen.
Henkilökunnan jäsen, ent. apuisäntä
Isännistön jäsenten vastuulla on mm. päivystäminen, pöytien kattaminen ennen juhlia, tarjoilu ja isännän kopista huolehtiminen jatkojen aikana. Samoin kuin apuemännillä, valmisteluihin osallistuneet apuisännät pääsevät juhlissa pöytään puoleen hintaan.
Kypsän toimituskunnan jäsen
Osakuntalehti Kypsän toimikunnassa pääsevät monenlaiset lahjakkuudet esiin. Olitpa sitten aloitteleva kolumnisti, runoilija, tietokirjailija, sarjakuvapiirtäjä tai graafikko, löytyy sinulle toimikunnasta tekemistä. Kypsässä on vuosien varrella julkaistu kaikkea neuvontapalstasta ja drinkkivikeistä värityskuviin, joten kaikenlaiset ideat ovat tervetulleita.
Vuosijuhlamestari
Vuosijuhlamestari on päävastuussa osakunnan helmikuisen vuosijuhlan järjestämisestä. Hän mm. valitsee juhlapaikan sekä hoitaa yhteydenpidon ravintolaan ja kutsujen lähettämisen. Vuosijuhlamestarin avuksi valitaan vuosijuhlatoimikunta. Vuosijuhlamestari valitaan syyskuun kokouksessa, tasavuosina usein jo keväällä.
Rajanylitysmestari
Rajanylitysmestari järjestää osakunnan kakkosjuhlan loka-marraskuussa. Hän saa sanoa viimeisen sanan teemasta, koristelusta, ohjemasta ja kaikesta muusta juhlaan liittyvästä. Myös rajanylitysmestarin apuna toimii toimikunta. Rajanylitysmestari valitaan toukokuun kokouksessa.
Osakunnan edustajat muualla
Huoneistotoimikunta HTK
Huoneistotoimikunta on DGO:n yhteinen toimielin, johon jokainen osakunta valitsee kolme jäsentä. Jokaisella toimikuntaan valitulla on määrätty vastuualueensa, jotka kiertävät vuosittain osakunnalta toiselle. HTK:n puheenjohtaja pitää huolen, että HTK kokoontuu riittävästi ja hoitaa sen vastuulla olevat tehtävät. Puheenjohtajan ollessa estynyt tämän hoitaa varapuheenjohtaja. Sihteeri laatii kokousten pöytäkirjat. Taloudenhoitaja on vastuussa HTK:n tilistä ja tekee kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Klubiemäntä ja apuklubiemäntä ovat vastuussa keittiön varustuksesta, Klubimestari taas muista tiloista ja kalusteista. Hän hoitaa tilavaruskalenteria ja ottaa vastaan ulkopuoliset tilavaraukset. Ympäristö- ja yhdenvertaisuusvastaava pitää huolen, että osakuntatiloissa ei kiusata ketään ja että jätteet kierrätetään asianmukaisesti.
Rahastojen hoitokunta
Rahastojen hoitokunta pitää huolen osakunnan sijoitetusta omaisuudesta ja on vastuussa siitä, että ne karttuvat ja hyödyttävät tuleviakin osakuntasukupolvia. Rahastojen hoitokuntaan kuuluu rahastojen asiamies, inspehtori, kuraattori, seniorijärjestö Kymen Lohen veljeskunnan edustaja ja kolme osakunnan valitsemaa opiskelijajäsentä. Rahastojen hoitokunnan jäsenen kausi on kaksivuotinen ja vuorovuosin vapautuu yksi tai kaksi paikkaa. Hoitokuntaan valitaan usein kokeneempia osakuntalaisia.
Itäsuomalainen valtuuskunta
Itäsuomalainen valtuuskunta on viiden itäsuomalaisen osakunnan (SavO, KO, KyO, WiO ja ÖFN) muodostama toimielin, joka on perustettu 2016. Siihen kuuluu automaattisesti kuraattori ja hänen lisäkseen 1-2 muuta jäsentä jokaisesta osakunnasta. Valtuuskunnan tärkein tehtävä on järjestää vuosittan elokuussa Itäsuomalainen kesäjuhla. Tämän lisäksi voidaan ideoida muuta yhteistoimintaa. Valtuuskunta kokoontuu tarvittaessa eikä sillä ole määrättyjä virkailijoita.
Osakuntalainen Unioni
Osakuntalainen Unioni on Helsingin yliopiston suomenkielisten osakuntien HYY-poliittinen yhteistyöelin, joka toimii linkkinä osakuntien, ylioppilaskunnan ja osakuntien edustajistoryhmän välillä. Yhdistys toimii myös Osakuntalaisen vaalirenkaan aliorganisaationa HYYn edustajistovaaleissa. Se siis rekrytoi vaaleihin osakuntien ehdokkaat, järjestää ehdokaskoulutusta sekä tapahtumia, joilla kerätään varoja vaaleja varten. Osakunta valitsee vuosittain edustajan Unionin hallitukseen sekä vaalivuosina vaalipäällikön, joka toimii yhteistyössä muiden osakuntien vaalipäälliköiden kanssa Unionin kautta.
Osakuntien yhteisvaltuuskunta
Osakuntien yhteisvaltuuskunta OYV on kaikkien pääkaupunkiseudun osakuntien yhteistyöelin, joka mm. hoitaa osakuntien yhteisen markkinoinnin, tarrojen ja muun materiaalin tilaamisen ja yhteistapahtumien kuten osakuntasuunnistuksen ja aktiivipäivällisten organisoinnin. OYV pitää yleensä kaksi yleiskokousta vuodessa, joihin osakunta valitsee edustajan käyttämään osakunnan äänivaltaa. OYV valitsee itselleen myös hallituksen, johon kannattaa hakeutua, jos yhteisosakuntalainen toiminta kiinnostaa.
Valio- ja lautakunnat
Talousvaliokunta
Toimintavaliokunta
Rekrytointivaliokunta
Maakuntavaliokunta
Kurinpitovaliokunta
Harrastusmerkkilautakunta
Ansiomerkkilautakunta
Kypsä on Osakunnan jäsenlehti, joka ilmestyy nykyään sähköisenä. Lehteä luotsaa päätoimittaja apunaan toimituskunta, mutta kuka tahansa osakuntalainen voi lähettää julkaistavaksi tekstejään, runojaan, valokuviaan tai piirroksiaan. Kaikki ideat otetaan ilolla vastaan!
Päätoimittajalta saa juttuideoita, henkistä tukea sekä kirjoittajaegon pönkitystä. Päätoimittajan ja toimituskunnan tavoittaa sähköpostiosoitteesta paatoimittaja@kymenlaaksonosakunta.fi.
Kypsää voit lukea sen omilta sivuilta: kypsa.kymenlaaksonosakunta.fi. Vanhoja kypsä-lehtiä vuosilta 2006-2017 voit lukea klikkaamalla niiden kansikuvia täältä.