Historia ja vanhat kypsät

Historia

Kymenlaaksolainen maakuntaidentiteetti syntyi melko myöhään 1800-luvun lopulla. Kymenlaakson asema Hämeestä ja Karjalasta erottuvana omana maakuntanaan alkoi korostua uusien teollisuuden keskittymien ja Kotka–Kouvola-junaradan rakentamisen myötä.

Osana maakuntaidentiteetin kehittymistä kymenlaaksolaiset ylioppilaat halusivat perustaa Helsingin yliopistoon oman osakunnan. Perinteiset osakunnat paisuivat vähitellen liian suuriksi ylioppilaiden määrän kasvaessa, eivätkä ne enää vastanneet pienten maakuntien ylioppilaiden vahvistunutta maakuntaidentiteettiä. 1900-luvun alussa Helsinkiin syntyikin useita uusia osakuntia. Kymenlaakson Osakunta oli myös merkittävässä aloitteellisessa roolissa Kymenlaakson maakuntaliiton synnyssä vuonna 1936.

Kymenlaakson Osakunta perustetaan

Kymenlaakson Osakunta perustettiin vuonna 1933 ja sen kanta-alue lohkaistiin Wiipurilaisen, Eteläsuomalaisen ja Hämäläis-Osakunnan perinteisistä alueista. KyO ei siis varsinaisesti eronnut mistään osakunnasta, vaan aloitti toimintansa puhtaalta pöydältä. Ennen perustamista kymenlaaksolaiset ylioppilaat kuuluivat pääasiassa WiOon tai Hämikseen, joten toisinaan KyOn katsotaan eronneen näistä kahdesta osakunnasta. Tästä syystä KyO on akateemisessa järjestyksessä toisen Hämiksestä muutamaa vuotta aiemmin eronneen osakunnan eli Keskisuomalaisen Osakunnan jälkeen. Helsingin yliopiston osakuntakartta on pysynyt vuoden 1933 jälkeen muuttumattomana, joten Kymenlaakson Osakunta on helsinkiläisistä osakunnista nuorin.

Ensimmäiseksi nspehtorikseen uusi osakunta valitsi metsänarvioimistieteen professorin Erik Lönnrothin. Lönnroth hoiti inspehtorin virkaa aina siihen saakka, kun hänet valittiin yliopiston rehtoriksi vuonna 1950. Lönnroth tuki osakunnan toiminnan muotoutumista 1930-luvulla sekä auttoi osakuntaa selviytymään sota-ajan vaikeuksista 1940-luvun lopulla.

Liisankadulta Domus Gaudiumille

Historiansa alkuvuosina Kymenlaakson Osakunta toimi useissa eri tiloissa Uudella ylioppilastalolla. 1970-luvun alussa osakunta osti yhdessä Karjalaisen ja Wiipurilaisen osakunnan kanssa oman huoneiston Liisankatu 17:stä, entisestä Karjalaisen osakunnan talosta. Liisankadulla osakunta viihtyi yli kolme vuosikymmentä, kunnes tammikuussa 2009 kolme osakuntaa muuttivat yhdessä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamaan huoneistoon vasta rakennettuun kolmanteen ylioppilastaloon. Osalla Liisankadun huoneiston myynnistä saaduista varoista pystyttiin osatamaan osakunnan ensimmäiset omat asunnot, jotka valmistuivat Patolaan vuonna 2013. Loput sijoitettiin turvaamaan tulevien osakuntasukupolvien toimintaa ja kartuttamaan stipendirahastoa.

Kansainvälistä yhteistyötä

Osakunnalla on yhteistyötä ulkomaisten opiskelijajärjestöjen kanssa sekä Ruotsissa että Virossa. Ruotsissa ystävyysosakunnat ovat Kalmar Nation Uppsalassa, jonka kanssa yhteistyötä on tehty 1940-luvulta lähtien, sekä Hallands Nation Lundissa, johon suhteet loi kunniainspehtori (silloinen insephtori) Johan Wrede af Elimae 1980-luvulla. Virolaisen Korp! Fraternitas Tartuensiksen kanssa ystävyyssopimus on solmittu ensimmäsen kerran vuonna 1936 ja uudistettu Viron itsenäistytttyä 1990. Uusin ystävyysjärjestö on Korp! Sororitas Estoniae, jonka jäsenet ovat vierailleet Suomessa ja joiden luona on vierailtu vuodesta 2014 lähtien. Ystävyyssopimusneuvottelut ovat käynnissä.

Yli 80 vuotta kymenlaaksolaista opiskelijatoimintaa

Osakunta on yli 80-vuotisen olemassaolonsa aikana muuttunut vaihtuvien ylioppilassukupolvien mukana. Osakunnan tarkoitus on kuitenkin pysynyt: yhdistää kymenlaaksolaiset ylioppilaat ja pitää yllä heidän siteitään kotimaakuntaan. Vuonna 1983 juhlittiin näyttävästi osakunnan 50-vuotista taivalta, ja 1990-luvulla aktivoitui osakunnan seniorijärjestö Kymenlaakson osakunnan seniorit ry, jossa moni osakuntalainen on jatkanut yhteydenpitoaan entisiin osakuntaystäviin varsinaisten osakuntavuosien jälkeen. KyOn 80-vuotisjuhlaa vietettiin helmikuussa 2013.

KyOn vuosijuhlapäivä on 26. helmikuuta, jolloin Kymenlaakso mainittiin ensimmäisen kerran virallisesti; Bo Joninpoika Grip testamenttasi 26.2.1380 vanhassa Pyhtään pitäjässä sijainneen Kymenkartanon lohenkalastusoikeuksineen Vadstenan luostarille.

Lisää historiatietoa osakunnista tarjoaa Osakuntien yhteisvaltuuskunta OYV.

Maakunta

Kymenhlaakson Osakunnan kanta-alueena kattaa Kymijokilaakson, Iitin kunnan Päijäthämeessä sekä Loviisan kaupungin yhteisalueena Etäläsuomalaisen Osakunnan kanssa. Osakunta ei kuitenkaan ole hirttäytynyt kymenlaaksolaisuuteen vaan toiminnassamme on mukana paljon muitakin kuin kymenlaaksolaisia.

Kanta-alue ja kotiseutu näkyvät monin eri tavoin osakunnan toiminnassa, juhlien ruokalajeissa ja lauluissa, kesäretken kohteissa ja osakunnan tempauksissa. Osakunta on ollut merkittävänä tahona mukana perustamassa Kymenlaakson maakuntaa ja edelleenkin tekee tiivistä yhteistyötä kotiseudun erilaisten tahojen, kuntien, kaupunkien, museoiden, yritysten ja yhdistysten kanssa.

Osakunta julkaisee omassa Ankkapurha-julkaisusarjassaan Kymenlaakso käsitteleviä artikkelikokoelmia, joiden aihekirjo vaihtelee kulloisenkin kirjoittajajoukon tutkimusalojen ja julkaisujen teemojen mukaan.

Kesäretki

Osakunnan ja maakunnan suhteen ylläpitäjänä näkyvin ja kuuluvin tapahtuma on KyOn jokakesäisen kesäretki kanta-alueelle. Kesäretken kohteen päättää maakuntasihteeri ja kohteissa pyritään vuorottelemaan vuorovuosin eteläisen ja pohjoisen kanta-alueen välillä, sekä kiertämään mahdollisimman laajasti kanta-alueen eri kyliä ja pitäjiä. Kesäretken ohjelma vaihtelee kulloisenkin maakuntasihteerin ja -valiokunnan järjestämän ohjelman mukaan. Usein ohjelmassa on vierailuja paikallisissa museoissa ja nähtävyyksillä, yhdistyksiin ja/tai yrityksiin tutustumista sekä tietysti uimista, saunomista ja yhdessäoloa. Toisinaan on kesäretkellä vietetty kesäretkisitsejäkin.

Vanhat kypsät